erään ajan loppu

Haluan pitää kiinni, välillä kuitenkin itse karata.
Olen valmis, 
let it go, meni jo!
Menikö?


Tanssiteatteri Tiinan ja Heimon toinen kantaesitys:
Erään ajan loppu
saa ensi-iltansa huhtikuussa.

Koreografia: Tiina Santavuo ja tanssijat
Ohjaus: Tiina Santavuo
Tanssijat: Eveliina Lehtiniemi, Paula Kalliovuo, Petronella Lehtiniemi, Essi Santavuo, Jenni Tuomola ja Tiina Santavuo
Valosuunnittelu: Riikka Hakala
Tekniikka: Riikka Hakala ja Ville Lehtonen
Tekstit: Tiina Santavuo ja tanssijat

Aika: pe 19.4 klo 19, la 20.4 klo 19, su 21.4 klo 18, pe 24.5 klo 19 ja la 25.5 klo 19.
Kesto: n. 1h
Paikka: Annankatu 6, 2. kerros
Liput: 5/8 euroa

Lippujen varaukset: tiinajaheimo@gmail.com tai 0407607444
Lippujen lunastus ja myynti: 1/2 h ennen esityksen alkua Annankatu 6, 1.kerros

Tiina

Tiina Santavuo

Tanssiteatteri Tiina ja Heimon taitellinen johtaja on tanssinopettaja (AMK) Tiina Santavuo. 
Levoton sielu ja ikuinen etsijä. Tanssista löytynyt itselle sopiva kerrontaääni, rauha ja onni, jotka voi pitää mukana matkalla. Maalaa liikkeillä maailmaansa; haluaa etsiä yhdessä jokaisella omat sävyt. 
Tanssin pitää tuntua muuallakin kuin jaloissa.

26-vuotias Tiina on jotunut tekemään kaksi kertaa ison valinnan, joissa vastaparina on ollu tanssi. Taitoluistelu jäi kahdeksan harrastus vuoden jälkeen tanssin jalkoihin. Toisella kerralla tanssi jäi 12. harrastusvuoden jälkeen teatterin vuoksi.
Sitä seurasi teatteriopintoja Lahdessa, valtio-opin opintoja Turussa , fysioterapian opintoja Porissa ja viimeiseksi löytyi tie takaisin kotiin: tanssipedagogin opinnot Oulussa. Mullistava ajanjakso oli vaihto-opiskelu New Yorkissa syyslukukaudella 2010. Sieltä jäi mukaan rohkeus tehdä itse. Ja niinpä syntyi Tanssiteatteri Tiina ja Heimo ja pian sen jälkeen myös oma pieni tanssikoulu.

Santavuo on tehnyt yhden pitkän teoksen ( yksin yhdessä yksinäinen 2011) ja kaksi miniteosta ( hoppiaKO? 2012, Ja kulkee taas 2012).
Tällä hetkellä Tiina opiskelee tanssiterapian perusopintoja Teakissa. Hän tekee parhaillaan myös kahteen harrastajateatteriin näyttömökoreografioita sekä on tanssijana Ismo-Pekka Heikinheimon sooloteoksessa "Eläin sisälläni".
Kesäkuussa Tiina esintyy JoJon järjestämässä Pomppulauta-festareilla, jossa hän esittää oman sooloteoksensa, jonka menttorina on toiminut koreografi Simo Kellokumpu.
Tiina Santavuo on mukana myös Taideyhteisö KOEssa.

Tiinan teokset ovat hyvin ajatus lähtöisiä. Uusin teos "Erään ajan loppu" on ollut myös hyvin visuaalinen. Teokset synytyvät yhteistyössä tanssijoiden kanssa; myös unet vaikuttavat vahvasti lopputulemaan. 
Harjoituksissa Tiinan saatta kuulla sanovan: " Hei mä tiedän, että tää teos on jo valmis, mutta haluisin muuttaa tän kokonaan. Kyllä viikkossa kerkiää!"


Mitä tanssi on minulle:
 "Maailman maalaamista liikkein, kehollista älykkyyttä, elämäntilanteiden kohtaamista ja käsittelemistä, irtaantumista, hetkessä olemista, itsensä hyväksymistä, unohtamista, muistamista, kanavointia, rakastamista, vihaamista, nauttimista, itsekkyyttä ja jakamista. "
"Pidän itsestäni, kun tanssin.
Kun tanssin, olen elävä ja ehjä hetken."


Erään ajan loppu: " Kun ymmärsin, etten voi enää palata"

Eveliina

Eveliina Lehtiniemi

Eve on siirtynyt täyspäiväiseksi tanssinharrastajaksi joukkuevoimistelun kautta. Ryhmän nuorin 17-vuotias Eve opiskelee lukion ensimmäisellä luokalla. Even voi kuulla sanovan harkoissa, jos hän on muistanut tulla (päivät menenvät joskus tältä taiteilijalta sekaisin): "No emmä nyt tiedä, onko tää nyt niin hyvä, kyllä mä voin tän näyttää teille, mutta..". Ja sitten tulee mieletön liikefraasi; Even hyveisiin ja paheisiin kuuluu siis vaatimattomuus.
Eve on tanssijana herkän vahva ja hänen liikkeet ulottuu ja tuntuu katsojankin kehossa. Even läsnäolossa on taikaa; nuoreen kuoren alla on paljon ilmaisuvoimaa.

"Näen usein unia, joissa muutan johonkin toiseen maahan tanssimaan. Niissä unissa olen aina kovin onnellinen."

Erään ajan loppu:  "Kun siskoni Petronella muutti kotoa pois"

Paula

Paula Kalliovuo

Paula on 18-vuotias lukion toista luokkaa käyvä entinen pianon soiton ja nykyinen laulun harrastaja. Paulan musikaalisuus näkyy hänen tanssisaan ja liikkeellisessä ajattelussa. Paulan voi kuulla sanovan harjoituksissa: "Iiikk..omg..mä unohdin YHDEN liikkeen, koko tästä tunnin teoksesta, eiko oho mä muistinkin oikein."
Paulan muisti on omaa luokkaansa, hän on jokaisen koreografin ja kanssatanssijan taivaan lahja; jos ei muista : "kysy Paulalta!" Vaikka Paula kantaa muistamisen raskasta taakka, hänen liikkeensä ovat kevyitä ja nopeita. Paulan energinen perusvire näkyy hänen liikkeissään, hän ei jätä mitään puolitiehen.

"Tanssi on minulle pakokeino kaikesta. Tanssiessani voin olla kaikkea mistä olen haaveillut"

Erään ajan loppu: "Kun lähdin isän luota"

Petronella

Petronella Lehtiniemi


Nella on 19-vuotias lukion 3. luokkaa käyvä tanssija, joka on löytänyt tiensä ryhmään streettanssi-harrastuksen kautta.  Nella on hyvin intohimoinen kaikessa, mitä tekee. Harjoituksissa Nellan voi kuulla sanovan: " Mä en lopeta ennen kuin osaan tämän!". Nella liikkuu innolla ja voimalla; koko keho on ilmaisussa mukana. Täysillä tekemisen alla pilee kuitenkin herkkyys, jonka Nella uskaltaa tuoda esille.

"En voisi olla mitenkään enempää oma itseni, kuin tanssiessani; tanssi määrittää minut."

Erään ajan loppu: "Kun isä lähti pois"

Essi

Essi Santavuo

Oikeustieteiden opiskelija, joka asuu Turussa, mutta sydän vie Poriin joka viikko tanssimaan.
Essi on 23-vuotias ja harrastanut tanssin lisäksi pitkään myös muodostelmaluistelua. Talvisin hän vetää myös laskettelukypärän päähän ja laudan alleen. Essi on aina harjoituksissa huolimati siitä, että hän tulee pisimmän matkan takaa. Essin voi kuulla sanovan harjoituksissa: "Mennään vielä kerran läpi".
Essi on isoja linjoja ja täysillä tekemistä rakastava tanssija. Essi pystyy kuitenkin yllättämään pikkutarkoilla yksityiskohdilla.

"Tanssi on ollut minulle monta asiaa, mutta nyt se on se, mistä nautin eniten"

Erään ajan loppu: Kun sain luettua Harry Potter-sarjan viimeisen kirjan Kuoleman Varjelukset.

Jenni

Jenni Tuomola

Jennin tie tanssin luokse on käynyt pitkäaikaisen muodostelmaluistelu harrastuksen kautta.
Tällä hetkellä 22-vuotias Tuomola opiskelee toista vuotta fysioterapiaa englannin kielellä.
Jennin tunnistaa harjoituksissa siitä, että hän sanoo aina "Selvä, kokeillaan, kyllä se varmasti onnistuu". Jennin rauhallinen luonne välittyy myös hänen liikekielessään. Toisaalta Jenni heitäytyy täysillä ja pelottomasti mukaan liikkeeseen ja tunteeseen.

"Tanssimalla olen oppinut kuka olen"

Erään ajan loppu: "Kun huomasin, etten osannut enää leikkiä barbeilla"

kello 2.23

En muistanutkaan, mitä valvominen aiheuttaa: luovuutta.
Näinhän minä olen aina saanut kaiken valmiiksi valvomalla ja odottamalla, että ajatukseni ovat valmiit.
Olen elänyt tämän syksyn ja alku talven niin säännöllistä ja normaalia elämää ( yhdeltätoista hammaspesun kautta sänkyyn ja kahdeksalta ylös ja Pikkuisen Koiran kanssa ulos), että olen unohtanut, miten taiteeni syntyy. Väsyneenä, vähän nurkkaan ahdettuna ja kun uskallan päästä irti, jostain mitä luulin haluavani. Tämä piirteni on työryhmän kannalta rasittava piirre: "mä vähän muutin tätä juttua".

Voi kun tanssijat olisivat tässä ja nyt edessäni ja voisin kokeilla uuden näkökulmani.
Voi kun nuo mielikuvieni puvut olisivat olemassa ja ilmaiset.
Voi kun olisin synnyttänyt tämän teoksen aikaisemmin. Ehdinkö vielä pääsemään oikealle reitille?
Musta tuntuu, että olen vahingossa kadottanut matkalla alkuperäsen päämääräni.
No juu, niinhän parhaat jutut syntyy.Juu Juu. Mutta, kun musta tuntuu, että tällä kertaa se alkuperäinen on oikea  vaihtoehto. Tästä kaikki lähti: http://pinterest.com/tiinasantavuo/end-of-an-era/
Nämä on maagisia juttuja. Mutta nyt mulla on oikeesti tunne, että tiedän, että pitää palata.

Mä pääsen sunnuntaina junaan ja luule, että silloin maisemien vaihtuessa löydän sen oikean tavan leikata ja liimata tämän kaiken yhteen ja illalla voin esitellä sen tanssijoille.
Juna on ainoa paikka oikestaan, missä pystyn keskittymään ajatuksiini.

Kaikki tapahtuu ajallaan. Viime viikolla tuli Tärkeä Uni, tällä viikolla Tärkeä Oivallus ja sunnuntaina vielä Tärkeä Junamatka. Sitten on enää jäljellä 4 Tärkeää Viikkoa.

-Tiina

kuukausi enskariin

kuukausi enää jäljellä, erään ajan loppu sekin: nimittäin aika loppuu.

sitten pitäisi esitellä, että tässä olisi tälläinen juttu, mitä me ollaan tässä nyt vähän keskenämme puuhailtu. tää on vähän niinkun henkilökohtainen, mutta siitä tarttis löytyä myös sulle tarttumapintaa.
mutta kenelle tätä tehdään. minähän en ala miellyttämään ketään. en ala. no miksi siten tätä täytyy edes esittää. ja esittää mitä. me ei esitetä, me ollaan.  ????

tämä on toka pitkä teos.
eka (yksin yhdessä yksinäinen) on sillä tavalla helppo, että kukaan ei odota mitään. ja on helpompi yllättää positiivisesti.
saimme paljon hyvää palautetta. olin ihmeissäni, tämähän kertoi minusta, MINUSTA, miten se voi koskettaa ketään.

emme saanet apurahaa tätä teosta varten. ja muutenkin on pakko alkaa myymään pääsylippuja. tämä on ammattini. mutta maksaako kukaan, että pääse katsomaan Erään ajan loppua.
epävarmuus pitää vireänä.

viimeksi työskentelimme kesällä ja silloin mulla ei ollut muita töitä juuri nimeksikään. oli aikaa, aurinkoa, leppoisaa mieltä ja ystävien kanssa vietettyjä kesäisen lempeitä iltoja.
ja sitten hups samalla vain syntyi teos. melankolinen teos keskellä kesää.
MUTTA NYT
on niin paljon töitä; opetusta, tanssijantyö prokkiksia, opiskelua, teatterikoreografioita ja kevätnäytös.
miten kerkeän olla luova.
miten saada sovitettua mun + 5 tanssijan(kaikki opiskelijoita) aikataulut yhteen: no ei mitenkään.
näillä mennään joskus harjoituksissa kolme.
en voi vaatia ketään paikalle, tanssijat "vapaaehtoisesti" mukana, ilmaan minkäänlaista taetta palkasta (lipputulojen varassa).

minulla on tarve puhua tekemisestäni. puhua taiteen TEKEMISESTÄ.  en aio mystifioida tanssin tekemistä.
nyt tulee totuus:
tämä on välillä ihanaa, oman itsensä jatketta. välillä niin kamalaa pakolla tekemistä, ajan asettamien puitteiden hyväksymistä.


note to yourself: luovuus tarvitsee tilaa. kalenterissa ja päässä.
note to yourself 2: woody allenin elokuvien julkaisuvuodet: 69, 72,73,75,77,78,79,80,82,83,84,85,86,87,88,89,90,92,93,94,95,96,97,98,99,00,01,02,03,04,05,06,07,08,09,10,11,12
varmaan joku noista on ollut huono? pitää vaan tehdä ja kokeilla. ja allenkin kohdalle osui yleisömenestys vasta 2011( Midnight in Paris).


-Tiina

Itselaukaisin

Köyhällä ryhmällä ei ollut varaa kuin itselaukaisimeen.

Aloitus

Aloitus


Ensi-ilta lähestyy.

Mitä tekemättä:
osa kohtauksista
manipulointi
karsiminen
traileri (tämä on paha, mutta hyvä)
markkinointi
julisteet
käsiohjelma
valosuunnittelu
puvustus

Ei paniikkia.
Kumpa olisi joskus rahaa tuottajaan.