etenemisen juhlaa: super bowl yö ja tanssitaiteilijan työ

yli kuukausi ilman tanssiteatterin teos treenejä.
tässä syy:

olin optimistisesti ottanut lomalle the vihkoni (alempana luvassa kuva) mukaan, mutta se huusi suomeen palatessa tyhjyyttä.
mutta kahden viikon kelluminen toi kehooni lisää laatua ja ajatus kirkastui aurinkoisten päivien soljuessa eteenpäin vailla päämäärää.

suomessa on ollutkin siten käynnistymis vaikeuksia. kesä jäi ikäänkuin kesken. mieleni on ihan eri tunnelmissa kuin fyysinen ympäristöni ja työni.
kaksi viikkoa otti myös se, että työryhmä kokoontui jatkamaan sitä, minkä aloittu 2013.

nyt kaksi päivää treenejä takana. ja usko teoksen valmistumiseen on..lujempi.
määritin enskarin päivämäärän ( joka piti joskus alustavien suunnitelmien mukaan olla tamikuussa..meni jo).
tanssijani ovat uskomattomia, he ovat treenanneet ja puhdistaneet materiaaliani poissaollessani. ja jaksavat toistaa yllättävän raskasta materiaalia, kun minä yritän sitä manipuloida sopivaan muotoon.

jos joku kysyy, mitä teen viikonloppuisin, niin en osaa oikeen sanoa. periaatteessa töitä.
mutta tästä ei makseta minulle.eikä tanssijoileni makseta.
ja tämä ei tunnu työltä. ei silti päivätyönikään (tanssinopetus).
muotoilisin siis viikonloppu tekemiseni näin:
liikun minulle tärkeiden ihmisten kanssa ja me luodaan jotain, joka merkitsee meille paljon. niin kehollisesti kuin sielullisesti. me tanssitaan yhdessä. ja yritetään löytää ilmiöiden ytimiä.

hyvä  flowni ei loppunut sunnuntai illan harjoituksiin, vaan olen löytänyt täydellisen työskentelymetodin: superbowl + ideointi/kirjoittaminen.

kahden eri toiminnan yhdistäminen vapauttaa minut liialta pingottamiselta ja the vihkoni on täyttynyt lukuisilla oivalluksilla, mistä tässä uudessa teoksessa on kyse (pitää tarkistaa nukuttuani, ettei tämän yön kirjoitukset ole muuttanut suuntaa liian pallopelimäiseksi).

ja taas tullaan siihen , että yksi toimivimmista työmetodeistani on valvominen, jota harvoin enää jaksan tehdä. tosiasia on se, että olen parhaimmillani yöllä. näen vaan kaiken paremmin, vaikka on pimeämpää. väsynyt mieli ja keho ei vastustele tai tyrmää. kaikki vaan paperille vailla suodatinta.

minun metodini on myös tehdä taiteelliset tuotokseni pitkälti paperille. 

minä en vieti aikaa salissa tutkien liikettä vaan tuntikaudet pohtien ja kirjoittaen teoksen teemoja auki.

kello on 3.49. 

väliaikashow on ohi. minä silti jatkan katsomista ja kannustan sivusilmällä seahawkseja (olin päättänyt jo etukäteen, en ole glory hunter).

ja odottelen samalla tässä sohvalla, jos Joku Suuri Oivallus tipahtaisi jostain vihkoni sivuille. 

- tiina

p.s. meitä voi nykyään seurata instagramissa:  http://instagram.com/tiinajaheimo